Ote Robert Higgsin artikkelista

Lähde

James Madison kirjoitti Federalistikirjoitusten 51 esseessä, joka on luultavasti kaikkein tärkein, kansallisen perustuslain puolustuksesta. Se loisi hallituksen eri toimialojen välille “checks and balances“ -rakenteen ja rajoittaisi näin hallituksen harjoittamaa kansalaisten sortoa. Argumentin esittäessään Madison kirjoitti seuraavan kappaleen, joka lähentelee valtiotieteen pikakurssia:

Suuri turva useiden valtuuksien asteittaista keskittämistä vastaan samaan ministeriöön koostuu siitä, että niille, jotka hallinnoivat kutakin ministeriötä, annetaan tarvittavat perustuslailliset keinot ja henkilökohtaiset vaikuttimet vastustaa toisten ministeriöiden pyrkimyksiä. Puolustuskeinot ovat tässä, kuten kaikissa muissakin tapauksissa, suhteutettava hyökkäyksen vaaraan. Kunnianhimo on saatava vastustamaan kunnianhimoa. Ihmisen etu on yhdistettävä hänen perustuslaillisiin oikeuksiinsa. Se saattaa heijastaa ihmisluontoa, että tällaiset keinot ovat tarpeen…


Aika tarkastella aihetta tasapainoisesti

Kirjoitettu yhdessä Thomas Taussin kanssa.

Alkuperäinen kuva: Vlad Hilitanu / Unsplash

“Minun mielestäni kaikki tieto, tuotanto ja lopputuotteet muuttuvat keskimäärin paremmiksi, kun meillä on laajempi ymmärrys ihmisten moninaisuudesta. Mitä enemmän meillä on käytössä monimuotoisesti ihmisten äänet, sitä paremmin ymmärrämme.”

- Jussi Herlin, Koneen hallituksen varapuheenjohtaja, Talouselämä (18.6.2021)

Käsittelimme varhaisemmassa kirjoituksessamme toissa vuonna “pöhinän anatomiaa”. Haastoimme lukijan tarkastelemaan yritysmaailman ja yhteiskunnan muoti-ilmiöitä kuten lohkoketjuteknologiaa, monimuotoisuuden johtamista ja yritysten yhteiskuntavastuuta institutionaalisen teorian kautta. Pyrimme osoittamaan, että nk. uusinstitutionaalinen viitekehys ja sen tarjoamat keskeiset käsitteet kuten rationalisoidut myytit, legitimiteetti ja irtikytkentä tarjoavat selitysvoimaisen lähtökohdan erilaisten ajankohtaisten yhteiskunnallisten ilmiöiden hahmottamiseen. Tässä kirjoituksessa syvennämme keskustelua diversiteetistä muoti-ilmiönä, joka havainnollistaa osuvasti John…


Ote Murray N. Rothbardin teoksesta Power and Market (1970)

Murray N. Rothbard

Taloustieteilijät ovat lukemattomia kertoja viitanneet “vapaisiin markkinoihin”, tuotteiden ja palvelujen vapaaehtoisen vaihdannan sosiaaliseen kokonaisuuteen. Ilmiön valtavan suuresta käsittelystä huolimatta heidän tarkastelunsa on kuitenkin jättänyt huomiotta vapaan vaihdannan syvemmät vaikutukset. Niinpä yleisesti unohdettu tosiasia on, että vapaa vaihdanta tarkoittaa omaisuuden omistusoikeuksien vaihtoa, ja että taloustieteilijän on täten pakko selvittää, millaisia ehtoja ja omistusoikeuksia olisi vapaassa yhteiskunnassa.

Jos vapaalla yhteiskunnalla tarkoitetaan maailmaa, jossa kukaan ei hyökkää toista ihmistä tai tämän omaisuutta vastaan, tämä tarkoittaa yhteiskuntaa, jossa jokaisella ihmisellä on ehdoton omistusoikeus omaan itseensä ja niihin aiemmin omistamattomiin luonnonvaroihin, jotka hän sattuu löytämään, muuttamaan omalla työllään ja sitten antaa muille tai vaihtaa muiden…


Ron Paulin kirjoitus Rothbardin kunniaksi kirjoitetusta kirjoituskokoelmasta

Professori Murray N. Rothbardin vaikutusta vapauden ja vapaiden markkinoiden puolesta taistelevaan liikkeeseen on vaikea liioitella. Hän on itävaltalaisen taloustieteen elävä jättiläinen, ja hän on johtanut tätä liikettä siitä lähtien, kun hänen suuri opettajansa Ludwig von Mises menehtyi vuonna 1971. Olemme kaikki hänelle kiitollisuudenvelasta siitä elävästä yhteydestä, jonka hän on tarjonnut Misesiin, jonka työn pohjalta hän on rakentanut omansa ja laajentanut sitä. Monet ovat kuitenkin vähemmän tietoisia Rothbardin poliittisesta vaikutuksesta. Jotkut sanovat, että vaikka hän on epäilemättä erinomainen taloustieteilijä, hänen poliittiset ponnistelunsa eivät ole olleet kovinkaan hedelmällisiä. Olen eri mieltä.

Rothbard on nykyaikaisen libertaarisen liikkeen ja sen poliittisena ilmentymänä toimivan Libertarian…


omoemmin essee Citadel21-verkkolehdessä

Lähde: Jp Valery / Unsplash

Ihmisten verkko

Bitcoin on ihmisten verkko, joka jakaa yhteisen uskomuksen. He uskovat, että on olemassa absoluuttisen rajallinen digitaalinen joukko.

Päätimme liittyä mukaan, koska ymmärrämme, miksi digitaalinen niukkuus on aikamme ja vaivamme arvoista. Näemme arvoa niukan informaation muovaamisessa.

Ajamme omia solmujamme, koska emme luota toisiimme sokeasti. Me varmistamme. Ajamme solmuja, jotta digitaalinen niukkuus olisi todellista.

Luotamme jatkuvasti kanssaihmistemme älykkyyteen käyttäessämme Bitcoinia. Luotamme siihen, että kanssaihmisemme ymmärtävät niukan informaation arvon. Luotamme siihen, että hän ymmärtää asiamme.

Bitcoin pakottaa “itsen” tunnustamaan “toisen” merkityksen. Sillä informaation puhtaimman muodon muovaamisesta ei ole mitään hyötyä, jos ei ole ketään, jonka kanssa jakaa sitä.

Mielten verkko

Kaksi Bitcoinia käyttävää ihmistä on…


Ote David Friedmanin teoksesta The Machinery of Freedom

David D. Friedman

Useimmissa sosialismin muodoissa oletetaan epäsuorasti, että tavoitteista vallitsee yksimielisyys. Kaikki tekevät töitä kansakunnan kunniaksi, yhteisen hyvän tai minkä tahansa muun päämäärän puolesta, ja kaikki ovat ainakin jossain yleisessä mielessä samaa mieltä siitä, mitä tämä päämäärä tarkoittaa. Taloudellista ongelmaa, joka on perinteisesti määritelty rajallisten resurssien kohdentamisen ongelmaksi erilaisiin päämääriin, ei ole olemassa. Taloustiede pelkistetään “tekniseksi ongelmaksi”, joka käsittelee sitä, miten käytettävissä olevia resursseja voidaan parhaiten käyttää yhteisen päämäärän saavuttamiseksi.

Kapitalistisen yhteiskunnan rakenteessa oletetaan epäsuoraan, että eri ihmisillä on erilaiset päämäärät, ja että yhteiskunnan instituutioiden on otettava huomioon ihmisten erilaisuus.

Tämä on yksi niistä seikoista, jotka ovat sen sosialistien esittämän väitteen taustalla…


Ote Ralph Raicon teoksen Classical Liberalism and the Austrian School johdannosta

Ralph Raico

Talousteorian, minkä tahansa analyyttisen taloustieteen, voidaan sanoa suosivan markkinoita tietyssä mielessä. Hayek (1933) totesi taloustieteeseen 1800-luvulla kohdistuneesta hyökkäyksestä seuraavaa:

Sellainen päättelykokonaisuus, joka esti ihmisiä seuraamasta ensimmäisiä impulsiivisia reaktioitaan, ja joka pakotti heidät tasapainottelemaan älyllä havaittavien epäsuorien vaikutusten kanssa, vastoin voimakkaita tunteita, jotka johtuivat konkreettisen kärsimyksen suorasta havaitsemisesta, aiheutti silloin, kuten nykyään, voimakasta paheksuntaa. (s. 125)[1]

Itävaltalainen taloustiede on kuitenkin niin usein ja niin läheisesti sidottu (klassiseen) liberalismiin, että on uskottavaa etsiä yhteyttä myös omaleimaisista talousteorioista.

Misesin aloittamalla ja sitten hänen ja Hayekin johtamalla jatkuvassa teoreettisella hyökkäystä sosialismin rationaalista taloussuunnittelua vastaan on epäilemättä ollut suuri merkitys — ja syystäkin — itävaltalaisen…


Llewellyn H. Rockwellin essee vuodelta 2008

Lähde

Vielä nykyäänkään ihmiset ajattele yhtään, kun he tunnustavat sitoutumistaan sosialistiseen ideologiaan illalliskutsuilla, yltäkylläisiä aterioita tarjoavissa ravintoloissa ja loikoilleissaan hienoimmissa asunnoissa ja kodeissa, joista ihmiskunta on koskaan nauttinut. Kyllä, sosialistiksi tunnustautuminen on edelleen muodikasta, ja joissakin taiteellisissa ja akateemisissa piireissä sitä jopa sosiaalisesti vaaditaan. Kukaan ei hätkähdä. Joku onnittelee sinua avoimesti idealismista. Samoin voit olla varma, että saat suosionosoitukset tuomitessasi Walmartin ja Microsoftin pahuudet.

Eikö olekin ihmeellistä? Sosialismi (sen tosielämän versio) romahti lähes 20 vuotta sitten — marxismin periaatteisiin perustuneet hirmuhallinnot, jotka kansan tahto kaatoi. Tämän tapahduttua olemme nähneet näiden kerran rappioituneiden yhteiskuntien heräävän henkiin ja niistä on tullut maailman vaurauden…


Ote David Friedmanin teoksesta The Machinery of Freedom

David Friedmanin The Machinery of Freedom on anarkokapitalistisen yhteiskunta-ajattelun klassikko.

Miten ilman hallitusta voisimme ratkaista riidat, jotka ratkaistaan nyt tuomioistuinten toimesta? Miten voisimme suojella itseämme rikollisilta?

Tarkastellaan ensin helpointa tapausta eli vakiintuneiden yritysten välisten sopimusriitojen ratkaisukeinoja. Suuri osa tällaisista riidoista ratkaistaan nykyisin valtion tuomioistuinten sijaan 18. luvussa kuvatun kaltaisella yksityisellä välimiesmenettelyllä. Sopimuksia laatiessaan yritykset määrittelevät menettelytavan, jolla mahdolliset riidat ratkaistaan välimiesmenettelyllä. Näin ne välttävät oikeudenkäyntien aiheuttamat kustannukset ja viivytykset.

Välimiehellä ei ole poliisivoimia. Hänen tehtävänään on tehdä päätöksiä, ei panna niitä täytäntöön. Nykyisin välimiesten tekemiä päätöksiä voidaan yleensä panna täytäntöön valtion tuomioistuimissa, mutta tämä on viimeaikainen kehityskaari: historiallisesti täytäntöönpano perustui yrityksen haluun estää mainehaittoja. …


Ote Frank Chodorovin teoksesta One is a Crowd (1952)

Frank Chodorov

Kaikki alkoi itsenäisyysjulistuksesta, kuten tiedätte. Amerikkalaiset esittivät kantansa sekä brittikruunun heille aiheuttamista haitoista, että näkemyksensä ihmiselle sopivasta hallituksesta.

Vetoomus hylättiin, ja käytiin taistelu. Sodan jumala päätti amerikkalaisten eduksi siltä osin kuin oli kyse murheellisesta hallinnosta, mutta amerikkalaiset olivat omillaan mieleisensä hallituksen perustamisen suhteen. Kukaan ei voinut auttaa heitä.

Edes historia ei voinut tarjota mitään ajatuksia, koska koskaan ei ollut aiemmin olemassa poliittista järjestelmää, joka olisi rakentunut tai toiminut julistuksessa esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Nämä periaatteet olivat lisäksi aivan liian metafyysisiä, täysin kokemuksen tuolla puolen. Nämä periaatteet olivat: (1) kaikki ihmiset on luotu tasa-arvoisiksi ja (2) että kaikilla ihmisillä on tiettyjä luovuttamattomia…

Thomas Brand

Wealthtech expert & strategist, mentor, private investor. Interested in economics, fintech, Bitcoin, philosophy, strategy, innovation & existential risks

Get the Medium app

A button that says 'Download on the App Store', and if clicked it will lead you to the iOS App store
A button that says 'Get it on, Google Play', and if clicked it will lead you to the Google Play store