Ote David Friedmanin teoksesta The Machinery of Freedom

David Friedmanin The Machinery of Freedom on anarkokapitalistisen yhteiskunta-ajattelun klassikko.

Miten ilman hallitusta voisimme ratkaista riidat, jotka ratkaistaan nyt tuomioistuinten toimesta? Miten voisimme suojella itseämme rikollisilta?

Tarkastellaan ensin helpointa tapausta eli vakiintuneiden yritysten välisten sopimusriitojen ratkaisukeinoja. Suuri osa tällaisista riidoista ratkaistaan nykyisin valtion tuomioistuinten sijaan 18. luvussa kuvatun kaltaisella yksityisellä välimiesmenettelyllä. Sopimuksia laatiessaan yritykset määrittelevät menettelytavan, jolla mahdolliset riidat ratkaistaan välimiesmenettelyllä. Näin ne välttävät oikeudenkäyntien aiheuttamat kustannukset ja viivytykset.

Välimiehellä ei ole poliisivoimia. Hänen tehtävänään on tehdä päätöksiä, ei panna niitä täytäntöön. Nykyisin välimiesten tekemiä päätöksiä voidaan yleensä panna täytäntöön valtion tuomioistuimissa, mutta tämä on viimeaikainen kehityskaari: historiallisesti täytäntöönpano perustui yrityksen haluun estää mainehaittoja. …


Ote Frank Chodorovin teoksesta One is a Crowd (1952)

Frank Chodorov

Kaikki alkoi itsenäisyysjulistuksesta, kuten tiedätte. Amerikkalaiset esittivät kantansa sekä brittikruunun heille aiheuttamista haitoista, että näkemyksensä ihmiselle sopivasta hallituksesta.

Vetoomus hylättiin, ja käytiin taistelu. Sodan jumala päätti amerikkalaisten eduksi siltä osin kuin oli kyse murheellisesta hallinnosta, mutta amerikkalaiset olivat omillaan mieleisensä hallituksen perustamisen suhteen. Kukaan ei voinut auttaa heitä.

Edes historia ei voinut tarjota mitään ajatuksia, koska koskaan ei ollut aiemmin olemassa poliittista järjestelmää, joka olisi rakentunut tai toiminut julistuksessa esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Nämä periaatteet olivat lisäksi aivan liian metafyysisiä, täysin kokemuksen tuolla puolen. Nämä periaatteet olivat: (1) kaikki ihmiset on luotu tasa-arvoisiksi ja (2) että kaikilla ihmisillä on tiettyjä luovuttamattomia…


Murray N. Rothbardin esipuhe Lysander Spoonerin esseeseen vuodelta 1977

Lysander Spooner

Olemme kaikki kiitoksen velkaa Carl Watnerille siitä, että hän toi tietoomme suuren Lysander Spoonerin tuntemattoman teoksen, jota Spoonerin koottujen teosten toimittaja ei ollut huomannut.

Sekä teoksen “Vices are not Crimes” (engl. Paheet eivät ole rikoksia) otsikko että sisältö korostavat sitä ainutlaatuista asemaa, jonka Spooner koki moraalilla ja moraaliperiaatteilla olevan aikansa anarkistien ja vapaamielisten keskuudessa. Spooner oli nimittäin viimeinen anarkistien, klassisten liberaalien tai moraaliteoreetikoiden keskuudessa vaikuttaneista luonnonoikeusajattelijoista. 1600–1700-lukujen luonnonoikeusperineen vanha urhea jatkaja taisteli viimeisinä tieteellisen tai rationaalisen moraalin, oikeudenmukaisuuden tai yksilön oikeuksien tieteen romahdusta vastaan.

Luonnonlaki ja luonnonoikeus eivät olleet vain väistyneet kaikkialla yhteiskunnassa utilitaristisen laskelmoinnin tai nihilististen mielijohteiden talutushihnamaisen hallinnan…


allen farringtonin essee

siilit varotkoot

Kuva: Alexander Andrews / Unsplash

Hauraan Nassimin julkinen psykologinen romahdus kiihtyy, joten luin hiljattain uudelleen pääteokseni A Tale of Two Talebs.

Lopulta minut keskeytti eräs portlokkilainen, joka halusi kertoa minulle Samuel Taylor Coleridgesta ja söi loput varaamastani ajasta. Saa nähdä, tuleeko siitä mitään, mutta sillä välin se sai minut pohtimaan sitä, mitä olin pohdiskellut ennen keskeytystä.

Pääsin suunnilleen tällaiseen ajatukseen:

Tämä on erityisen huvittavaa, koska vaikka erilaiset käsitteet, kuten antihauraus, mustat joutsenet, oma nahka pelissä ja muut, ovat erittäin hyödyllisiä keinoja selittää (Gigin loistavassa Bitcoin-kirjastossa on Incertolle omistettu osionsa), konsensuskehityksen idealle ei ole mitään rinnastusta Hauraan Nassimin teoksissa. Miksi yrittää ymmärtää jotain uutta…


Brandon Quittemin essee

Esipuhe

Tämä kirjoitus tiivistää koko bitcoin+sienikunta -esseesarjan yhdeksi artikkeliksi. Minulla on lisää julkaisematonta materiaalia, joten pitäisiköhän kirjoittaa kirja? Lähetä minulle viestiä Twitterissä.

Haluan antaa tunnustusta Dan Heldille hänen neliosaisesta kirjoitussarjastaan, jossa hän vertasi bitcoinin syntyä puun istuttamiseen. Pidin hänen kirjoituksistaan, mutta uskon, että parempi analogia on verrata bitcoinia sienikuntaan. Jos aihe ei ole tuttu, ota mukava asento ja perehdy sienikunnan kiehtovaan maailman.

Monitietäjän haasteesta: Siinä missä Satoshi yhdisti erillisiä tieteenaloja luodakseen frankenteknologia, jota kutsumme bitcoiniksi... Uskon, että jokainen meistä on vastuussa ainutlaatuisen tietämyksemme poikkileikkausalueita. Tässä on minun tutkimukseni sienikunnasta ja bitcoinista — yhtäläisyydet ovat hämmästyttäviä.

1. Bitcoin on hajautettu organismi (sienirihmasto)

Bitcoin vaikuttaa ensi silmäyksellä yksinkertaiselta, mutta…


Knut Svanholmin essee Citadel21-verkkolehdessä

Eräs matematiikan oudoimmista käsitteistä on Banachin-Tarskin paradoksi.

Wikipedian mukaan se on “joukko-opillisen geometrian lause, jonka mukaan 3-ulotteisessa avaruudessa kiinteä pallo voidaan jakaa äärellisen moneen osaan ja sitten osia kiertämällä ja siirtämällä voidaan muodostaa kaksi identtistä kopiota alkuperäisestä pallosta muuttamatta palojen muotoa.”

Lähde

Toisin sanoen kyse on keinosta tehdä identtisiä kopioita esineistä purkamalla ja kokoamalla kyseinen esine uudelleen tietyllä tavalla. Teoria perustuu laskettavien ja laskemattomien äärettömyyden joukkojen käsitteisiin, ja siksi teorian testaamiseen tarvittaisiin kirjaimellisesti kuisuus, mutta matemaattiset todisteet ovat olemassa. Jotkut fyysikot ovat esittäneet, että tällä voisi olla käyttöä atomia pienemmissä mittaluokissa, kvanttimaailmassa. Voisiko teoria olla ensimmäinen välähdys multiversumista? …


Hal Finneyn klassikkokirjoitus vuodelta 1993

Hal Finney

Olen samaa mieltä Anonyymin (“Anonymous”) kanssa siitä, että digitaalisen käteisen käyttöön liittyy lähitulevaisuudessa ongelmia. Mutta se riippuu jossain määrin siitä, mitä ongelmaa yritetään ratkaista.

Yksi huolenaiheeni on, että siirtyminen sähköisiin maksuihin vähentää yksityisyyttä, koska maksutapahtumien kirjaaminen ja tallentaminen on helpompaa. Voidaan luoda tietokantoja, joissa seurataan jokaisen kulutustottumuksia.

Jo nyt, kun tilaan jotakin puhelimitse tai sähköisesti Visa-kortillani, kirjataan tarkalleen, kuinka paljon käytin rahaa ja mihin käytin sen. Ajan myötä yhä useammat maksutapahtumat todennäköisesti suoritetaan tällä tavoin, ja lopputuloksena voisi olla merkittävä yksityisyydensuojan heikkeneminen.

Käteisellä maksaminen on edelleen mahdollista postitse, mutta se on epävarmaa ja hankalaa. Uskon, että luotto- ja pankkikorttien mukavuus…


Timothy C. Mayn klassikko vuodelta 1988

Timothy C. May

Kryptoanarkian haamu kummittelee modernissa maailmassa.

Tietokoneteknologia antaa yksilöille ja ryhmille mahdollisuuden viestiä ja olla vuorovaikutuksessa toistensa kanssa täysin anonyymisti. Kaksi ihmistä voi vaihtaa viestejä, käydä kauppaa ja neuvotella sähköisiä sopimuksia tietämättä koskaan toisen oikeaa nimeä, laillista henkilöllisyyttä tai mitään muutakaan. Verkoissa tapahtuvaa vuorovaikutusta ei voi jäljittää salattujen datapakettien laajamittaisen uudelleenreitityksen ja sellaisten suojattujen boksien avulla, jotka toteuttavat kryptografisia protokollia lähes täydellisellä varmuudella kaikenlaista väärentämistä vastaan. Maineella on keskeinen merkitys, ja se on paljon tärkeämpää kaupankäynnissä kuin edes nykyiset luottoluokitukset. …


Nick Szabon klassikkoessee vuodelta 1997

Tietojenkäsittelytieteen ja oikeustieteen moniosaaja Nick Szabo julkaisi vuonna 1997 artikkelin, jossa hän kuvasi “jumalaprotokolliksi” nimittämiään mekanismeja. Jumalaprotokolla viittaa yleiseen ajatukseen protokollista, jotka kykenisivät toimeenpanemaan ja tarvittaessa sovittelemaan kahden tai useamman osapuolen välisiä vaihdantaprosesseja puolueettomasti. Szabo kuvaa täydellistä kolmatta osapuolta virtuaalikoneeksi, joka suorittaisi kaikki toimet oikeudenmukaisesti ja virheettömästi yhteisesti ennalta sovittujen sääntöjen mukaisesti eikä vuotaisi salaisia tietoja tahattomasti muille osapuolille.

Jumalaprotokollat voisivat monen osapuolen järjestelmässä parantaa tehokkuutta ja poistaa vastapuoliriskin matematiikkaan ja kryptografiaan perustuvalla ratkaisulla ilman, että ihmisen tarvitsee puuttua tietokonekoodiin perustuvaan sopimussuhteeseen.

Nick Szabo

Kuvittele ihanteellinen protokolla. Siinä olisi luotettavin mahdollinen osapuoli eli jumala, joka on kaikkien puolella. Kaikki osapuolet lähettäisivät…


Llewellyn H. Rockwellin essee vuodelta 2011

Kaikille muille kuin kaikkein vannoutuneimmille keynesiläisille pitäisi olla selvää, että elvytystoimet eivät saavuttaneet tavoitteitaan. Kongressin valtava rahankäyttö, epätoivoiset suunnitelmat asuntomarkkinoiden elvyttämiseksi, yritykset syöttää vertavuotaville yrityksille kansalaisten rahaa ja biljoonien arvosta keinotekoista rahaa eivät ole tehneet mitään Yhdysvaltojen talouden elvyttämiseksi.

Itse asiassa tilanne on päinvastainen. Kaikki nämä toimet ovat estäneet taloudellisten voimien sopeutumisen noususuhdanteen jälkeiseen maailmaan. Ja kaikki resurssit, jotka on kulutettu elvytystoimiin, on viety yksityiseltä sektorilta, sillä on huomioitava, että hallituksella ei ole omia resursseja. Kaiken, mitä se tekee, on yleensä peräisin yksityisten tuottajien ja kansalaisten selkänahasta viimeistään tulevaisuudessa jos ei ihan heti.

On ikävää, että meidän oli opittava tämä…

Thomas Brand

Wealthtech expert & strategist, mentor, private investor. Interested in economics, fintech, Bitcoin, philosophy, strategy, innovation & existential risks

Get the Medium app

A button that says 'Download on the App Store', and if clicked it will lead you to the iOS App store
A button that says 'Get it on, Google Play', and if clicked it will lead you to the Google Play store